Rajojen kokeilua

Uuden kodin ihanuus häipyi Hillan mielestä kun se sai jostain kauhean kutinareaktion ja rapsutti yhden kohdan kyljestään verille asti. Allergiatestien jälkeen alettiin epäillä rintamamiestalomme yläkertaan joskus muinoin laitettua vanhaa vihreää kokolattiamattoa. Muutettuamme Hillan kanssa kellariin ja revittyämme maton pois lakkasi kutina ja Hilla jatkoi rauhallisten kesäpäivien viettoa. Jossain vaiheessa oma piha alkoi kuitenkin käydä Hillalle liian pieneksi ja se alkoi omatoimisesti aina valvovan silmän välttäessä tutustua paremmin naapureihin. Ahkera rajojen opettelu on tuottanut sellaista tulosta, että Hilla kyllä näyttäisi tietävän mihin saa ja mihin ei saa mennä, mutta naapurin ulkouunissa hautuvan lihapadan tuoksua se ei kuitenkaan aina pysty vastustamaan. Varsinkaan kun emme ole päässeet naapurien kanssa yhteisymmärrykseen siitä ettei koiralle saisi antaa makupaloja, jos se poikkeaa vierailulle… Ensi kesänä olkoon siis edessä aidan pystytys "muun pikku remonttipuuhan" ohella.